Lahjontaa ja ystävyyttä

Luanshyan jälkeen sovimme Cliven kanssa, että teemme Green Living Movementille manuaalin Forum-teatterista. Nyt tämä kyseinen manuaali on jo palautettu ja aikaa on ollut myös höpöillä. Soitin myöskin Fodepin Peterille ja kyselin miksi asiat eivät ole onnistuneet. Sen firman kanssa mikään ei ole mennyt mihinkään suuntaan joten halusin tiedostella syitä ennen lähtöä. Peter oli hyvin hiljainen ja vaikea, joten luulen, että hän ei tiedä itsekään miksi mikään ei toimi.. ehkä ryhmiä oli vaikea löytää tai ne olisivat maksaneet firmalle liikaa? Eikä Peter oikein tuntunut olevan tietoinen kohtapuolin tulevasta lähdöstämmekään, vaikka olemme siitä maininneet. No aina kaikki ei onnistu, mutta kyllä tästäkin palaveroinnista varmaan jotakin oppi.

Mitäs olemme touhunneet muutoin? Kuvat puhukoon.

Barefeetin toimistolla "Palaverissa"... Lopulta autettiin Taongaa muotoilemaan oma pajatarjous oikeanlaiseksi..

Mitä tapahtuu?!

                     VAPPU SAMBIAN TYYLIIN !

 

        Kävimme krokotiilifarmilla isukkimme johdolla.

Eikun auton lavalle ja menoks!

Farmilla oli myös käärmeitä. Tämä heppu on Black Mamba

Olen viettänyt nyt hyvin paljon aikaa Taskerin, Franciksen ja Diogon kanssa. Tapasin Taskerin hyvin ohimennen Media365 tanssipääsykokeissa, mutta nyt pian kuukausi sitten kohtasimme jälleen ja siitä illasta lähtien he ovat kuuluneet ainakin omaan arkeeni hyvinkin voimakkaasti. He ovat kierrättäneet meitä ( pääosin minua, Jessicaa ja Veeraa) ympäri Lusakaa ja näyttäneet paikkoja. Olen tanssinut paljon!! Päässyt mitä ihmeellisimpiin tilanteisiin heidän mukanaan.

Kööriä. Francis,minä,Taska,Veera ja Diogo

Yhtenä iltana olimme Veeran kanssa heidän mukanaan ulkona ja lähdössä seuraavaan paikkaan, kun paikalle tuli lisää tuttuja jotka olivat kyydin tarpeessa. Kuskimme on todella kiltti ja päätti kuskata nämäkin tyypit. Eli normaaliin henkilöautoon mahdutettiin yhdeksän ihmistä. Ajoimme hetken, kunnes valot siniset jo takanamme alkoivat vilkahdella ja kyytiläiset huusivat “It´s running time” Liikkuvasta autosta pomppasi kuusi ihmistä ja lähtivät juoksemaan poliisia karkuun. Oven ollessa auki ja vauhtimme melko hidas, meidän autoomme pomppasi poliisisetä pippurisumutteineen, josta kuskin lisäksi otimme Veeran kanssa osumaa. Auto oli viimein pakko pysäyttää ja kolme poliisia repivät kuskimme ulos. Hän ei puhua pukahtanut kavereistaan joten poliisit veivät hänet, meidät ja auton asemalle... mutta hommahan oli se, että kuskimme tunsi jonkun isokihopoliisin joten parin tunnin päästä pääsimme lähtemään asemalta. “We are clear now” kuskimme tokaisi ja lähtökättelyssä antoi yhdelle poliiseista vielä 50 Kwachaa.

Hullunkuriseen iltaan kuului vielä se, että lähtiessämme asemalta poliisiautosta puhkesi rengas jonka kuskimme sitten vaihtoi ohimennen ja vitsaili poliisien kanssa siitä kuinka ei ole vielä lopettanut poliisien ongelmana olemista.

Sambia todellakin näyttää kaikki puolensa minulle. Lahjonta ja suhteet ovat kovassa osassa täällä(kin).

Kävimme myös sanomassa räätälille heipat. Hän on tehnyt meille Afrikkalaiset mekot. 

Mitäs muuta viimeisiin päiviin.. hmm Tasker eli ”Taska” on kokannut meille perinteistä ruokaa. Frankku, tunnettu myös nimellä “Sleeping Handsome” on rakastunut matkalaturiini. Aina jos menemme jonnekin niin hän ojentaa kätensä jolloin minä tottumuksesta annan hänelle laturin.Jätän laturin luultavasti Frankille. Diogo on kuskannut meitä minne ikinä haluammekin ja pitänyt puoliamme jos joku koittaa käyttää vaaleaa ihoa hyväkseen. 

Diogo <3

Tasker

Francis ja Diogo

Kotiinlähtö häämöttää hyvässä ja pahassa. Haluan Suomeen, mutta nyt olen luonut itselleni sellaisen verkoston, että ei minulla täälläkään mitään hätää olisi.

Seinäjokisten viimonen ilta ulkona!

Lauantai-ilta. Reggae! Bob Marley !

Saatiin upeat hatut!

Sunnuntai aamulla saatoin Seinäjoen tytöt lentokentälle opettajamme Cheelan, Taskerin, Frankin ja Diogon kanssa. Minulle oli hyvin vaikeaa sanoa näkemiin Seinäjoen likoille. Tiedän, että nähdään Suomessa, mutta olen hyvin tottunut ja kiintynyt heihin tässä kolmen kuukauden aikana joten ei ollut helppoa ei.

Tytöt hei... Älkää jättäkö

GAGA,MIMU, HEINI JA VEESA! Täällä on liian hiljaista ilman
teitä!

Täytyy ryhdistäytyä ja nauttia viimoisista päivistä.
Tiistaina kiertelimme paikkoja ja tanssimme paljon. Tutustuin Hype nimisen paikan omistajaan ja loppuillan kaikki oli meille ilmaista. Maassa maan tavalla tai jotain. 

Tiistai-ilta ulkona. Matu hallitsi tanssimisen pullo päänpäällä jo melko nohevasti :)

Kävimme tänään lähiostarilla Arcadesillä sanomassa Suomalaiselle Tapsullekin moikat. Hän tarjosi meille ruuat ja oli kiitollinen että olemme tutustuneet.
"Tsemppiä tulevaan tytöt"

Tapsu

Savolaenen Sambiassa ~~ viimosia viijään